Perusverenkuva (B-PVK+T)
Perusverenkuva ja trombosyyttitutkimus antavat yleiskuvan verisoluista ja hemoglobiinista. Tutkimus sisältää useita osatutkimuksia, joiden tulosten perusteella voidaan suoraan arvioida esimerkiksi anemian syitä. Lukuisat sairaudet vaikuttavat verenkuvaan, joten perusverenkuvan seuranta kuuluu osaksi monien sairauksien seurantaa.
Kreatiniini (S-Krea)
Kreatiniini kuvaa munuaisten toimintaa. Munuaisten toimintaa voivat häiritä monet tekijät, kuten diabetes, verenpainetauti, tulehdukset ja lääkkeet. Tämän vuoksi kreatiniinimittausta tarvitaan useiden sairauksien ja lääkityksen seurannan osana. Matalat arvot eivät yleensä ole poikkeavia. Koholla olevat arvot viittaavat munuaisten toimintahäiriöön.
B12-vitamiini, transkobalamiiniin sitoutunut (S-B12-TC2)
B12-vitamiinin määrää mittaava verikoe. Puutetta voi aiheuttaa tiukka kasvisruokavalio, lääkkeet ja etenkin yli 65-vuotiailla imeytymisongelmat. Puutos aiheuttaa anemiaa sekä erilaisia hermoston oireita. Korkeat B12-vitamiiniarvot eivät ole merkityksellisiä.
Maksakoe (S-ALAT)
Alaniiniaminotransferaasi on maksassa oleva entsyymi. Arvo kuvaa maksan toimintaa. Yli viitearvon olevat lukemat ovat poikkeavia, ja yleisimpiä syitä arvon nousuun ovat ylipaino ja alkoholin liiallinen käyttö. Lääkeaineet ja luontaistuotteet voivat vaurioittaa maksaa, minkä vuoksi ALAT-arvoa seurataan usean lääkkeen käytön yhteydessä säännöllisesti.
Kokonaiskolesteroli (S -Kol)
Kokonaiskolesteroli mittaa kaikkea verestä löytyvää kolesterolia eikä erittele hyvää (HDL) ja pahaa (LDL) kolesterolia. Korkea kolesteroli on yleensä haitallista, mutta tarkempaa arviota varten tarvitaan HDL- ja LDL-mittaukset. Nämä tehdään käytännössä aina samalla mittauskerralla.
HDL-kolesteroli (S -Kol-HDL)
HDL-kolesterolia eli "hyvän kolesterolin" mittausta käytetään osana sydän- ja verisuonisairauksien riskien arviota. Suuri HDL-pitoisuus on suojaava tekijä. Tarkkoja tavoitearvoja ei ole olemassa. Vyötärölihavuus laskee HDL-pitoisuutta. Ravinnon vaikutus on vähäinen, mutta liikunta ja tupakoimattomuus voivat nostaa HDL:ää.
LDL-kolesteroli (S -Kol-LDL)
LDL-kolesterolia eli "huonoa kolesterolia" käytetään osana sydän- ja verenkiertosairauksien riskien arviota ja hoidon tehon seurantaa. Sydänsairailla henkilöillä korkea LDL on erityisen haitallinen. Normaalin LDL:n raja on alle 3, mutta sydänsairailla tavoitteet ovat matalammalla. Esimerkiksi sepelvaltimotaudissa tavoite on alle 1,4.
Triglyseridit (S- Trigly)
Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja. Liiallinen energiansaanti ravinnosta voi nostaa triglyseridiarvoa. Alkoholin käytön vähentäminen ja ruokailutottumusten korjaaminen voivat alentaa triglyseridiarvoa tehokkaasti. Poikkeavan korkean arvon taustalla voi olla myös perinnöllinen sairaus.
Pitkäaikainen verensokeri (B -HbA1c)
Pitkäaikainen verensokeri eli "pitkä sokeri" kuvaa elimistön verensokeritasoa viimeisen 2–8 viikon ajalta. Mittauksen avulla voidaan tunnistaa diabetes ja seurata diabeteksen hoitotasapainoa. Diabetesta sairastavilla on yksilöllinen HbA1c-tavoitetaso. Muilla henkilöillä koholla oleva HbA1c on aina poikkeava löydös.
Ferritiinin mittaus (S-Ferrit)
Ferritiini mittaa elimistön rautavarastoja. Matala arvo tarkoittaa varastojen pienuutta, ja syy raudan puutteelle tulee aina selvittää. Syitä on lukuisia, ja niiden selvittäminen vaatii lääkärin arvion. Suuri ferritiinipitoisuus ei poissulje raudanpuutetta, sillä esimerkiksi tulehdustila voi nostaa ferritiinipitoisuutta.
Herkkä CRP (S-hs-CRP)
Herkkä CRP mittaa elimistön matala-asteista tulehdusta. Matala-asteinen tulehdus voi osaltaan edistää sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Koholla oleva arvo voi viitata siihen, että henkilön elintavoissa on korjattavaa tai että henkilöllä on piilevä tulehdus suussa.
D-vitamiinin mittaus (S-D-25)
D-vitamiinia tarvitaan esimerkiksi luuston terveyteen ja immuunipuolustukseen. D-vitamiinin puutos on yhteydessä useisiin sairauksiin. D-vitamiinin määrityksellä saadaan luotettava tulos D-vitamiinin määrästä. Matala arvo tarkoittaa puutosta.
Maksan toiminta (S-AFOS)
Alkalinen fosfataasi (AFOS) kuvaa pääasiassa maksan ja sapen toimintaa. Sitä käytetään näihin liittyvien sairauksien toteamisessa, mutta myös luustosairauksien tutkimuksessa. Näissä sairauksissa AFOS-arvo nousee merkittävästi. Tarkan syyn selvittäminen vaatii lääkärin kannanoton. Matala AFOS-arvo voi johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
Lasko eli senkka (B-La)
Lasko eli senkka mittaa elimistön tulehdusreaktiota. Se on erityisen käyttökelpoinen pitkäaikaisissa tulehdusreaktioissa, kuten nivelreuman aktiivisuuden seurannassa. Kun sairaus on hyvässä tasapainossa, lasko on matala. Lasko nousee herkästi monissa viattomissa tapauksissa, joten lievästi kohonneet arvot ovat harvoin huolestuttavia.
Tyreotropiinin mittaus (S-TSH)
Tyreotropiini säätelee kilpirauhasen toimintaa, ja aivolisäke tuottaa sitä. Tyreotropiinin taso kuvaa hyvin kilpirauhasen toimintaa. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa arvo nousee, kun taas liikatoiminnassa se laskee. Kun käytössä on kilpirauhaslääkitys, TSH-mittauksella arvioidaan, onko lääkeannos sopiva.
Tyroksiini (S-T4-V)
Tyroksiini on kilpirauhasesta vapautuva hormoni. Kilpirauhasen toimintahäiriöissä hormonin määrä veressä muuttuu ja voi aiheuttaa oireita. Matala arvo viittaa yleensä kilpirauhasen vajaatoimintaan, mikä on yleisin toimintahäiriö. Kohonnut arvo puolestaan viittaa kilpirauhasen liikatoimintaan.
Glomerulussuodosnopeus (Pt-GFRe)
Glomerulussuodosnopeus (GFRe) on laskennallinen arvo, jolla arvioidaan munuaisten toimintaa. Tuloksessa huomioidaan potilaan kreatiniinitulos, ikä ja sukupuoli. Tämän vuoksi GFRe on tarkempi arvio munuaisten toiminnasta kuin kreatiniini. Alle 60 oleva arvo tarkoittaa poikkeavaa munuaisten toimintaa. Korkeat arvot ovat normaali löydös.
Kalsiumtaso (S -Ca-Albk, S -Ca, S -Alb)
Kalsium on kehon yleisin kivennäisaine. Se on pääosin sitoutunut luustoon ja hampaisiin. Lisäksi se vaikuttaa esimerkiksi lihasten supistumiseen ja solujen väliseen viestintään. Ihmisillä esiintyy kalsiumin puutostiloja ja liiallisia pitoisuuksia. Syyt ovat moninaisia, ja oirekuvat vaihtelevia. Verikokeella saadaan tarkka kuva kalsiumtasosta. Laajassa laboratoriopaketissa mitataan vain naisilta
PSA-testit (S-PSA, S -PSA-SUH, S -PSA-V)
PSA:n (prostataspesifinen antigeeni) pitoisuus mitataan verikokeella. Arvo nousee eturauhasen liikakasvussa, eturauhassyövän yhteydessä sekä eturauhastulehduksissa. Eturauhassairauksien diagnoosi vaatii aina lääkärin arvion. Hakeudu siis lääkärin konsultaatioon herkästi, mikäli havaitset PSA-arvoissasi poikkeavuutta tai kun sinulla on eturauhas- tai virtsaamisoireita. Mitataan vain miehiltä.
Testosteronin mittaus (S-Testo)
Testosteroni on kivesten tuottama miesten pääasiallinen sukuhormoni. Testosteronin määrä veressä vaihtelee päivän aikana. Mittauksen viitearvot perustuvat aamulla mitattuihin arvoihin. Matala arvo tarkoittaa mahdollista testosteronin puutosta. Puutoksen syitä on lukuisia, ja syyn arvio vaatii lääkärin kannanottoa. Mitataan vain miehiltä.