Perusverenkuva (B-PVK+T)
Perusverenkuva (B-PVK+T) on yleisesti käytetty tutkimus, jolla saadaan yleiskuva verisoluista ja hemoglobiinista. Perusverenkuva sisältää useita osatutkimuksia, joilla mitataan veren hemoglobiinipitoisuus ja lasketaan verisolut; valkosolut (leukosyytit), punasolut (erytrosyytit) ja verihiutaleet (trombosyytit). Tutkimusta käytetään selvittämään verenkuvan muutoksia eri tautitilojen, kuten anemian, tulehdusten ja kroonisten tautien yhteydessä.
Pitkäaikainen verensokeri (B -HbA1c)
Pitkäaikainen verensokeri eli "pitkä sokeri" kuvaa elimistön verensokeritasoa viimeisen 2–8 viikon ajalta. Mittauksen avulla voidaan tunnistaa diabetes ja seurata diabeteksen hoitotasapainoa. Diabetesta sairastavilla on yksilöllinen HbA1c-tavoitetaso. Muilla henkilöillä koholla oleva HbA1c on aina poikkeava löydös.
Kokonaiskolesteroli (S -Kol)
Kokonaiskolesteroli mittaa kaikkea verestä löytyvää kolesterolia eikä erittele hyvää (HDL) ja pahaa (LDL) kolesterolia. Korkea kolesteroli on yleensä haitallista, mutta tarkempaa arviota varten tarvitaan HDL- ja LDL-mittaukset. Nämä tehdään käytännössä aina samalla mittauskerralla.
HDL-kolesteroli (S -Kol-HDL)
HDL-kolesterolia eli "hyvän kolesterolin" mittausta käytetään osana sydän- ja verisuonisairauksien riskien arviota. Suuri HDL-pitoisuus on suojaava tekijä. Tarkkoja tavoitearvoja ei ole olemassa. Vyötärölihavuus laskee HDL-pitoisuutta. Ravinnon vaikutus on vähäinen, mutta liikunta ja tupakoimattomuus voivat nostaa HDL:ää.
LDL-kolesteroli (S -Kol-LDL)
LDL-kolesterolia eli "huonoa kolesterolia" käytetään osana sydän- ja verenkiertosairauksien riskien arviota ja hoidon tehon seurantaa. Sydänsairailla henkilöillä korkea LDL on erityisen haitallinen. Normaalin LDL:n raja on alle 3, mutta sydänsairailla tavoitteet ovat matalammalla. Esimerkiksi sepelvaltimotaudissa tavoite on alle 1,4.
Triglyseridit (S- Trigly)
Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja. Liiallinen energiansaanti ravinnosta voi nostaa triglyseridiarvoa. Alkoholin käytön vähentäminen ja ruokailutottumusten korjaaminen voivat alentaa triglyseridiarvoa tehokkaasti. Poikkeavan korkean arvon taustalla voi olla myös perinnöllinen sairaus.
Maksakoe (S-ALAT)
ALAT eli alaniiniaminotransferaasi on pääasiassa maksasoluissa ja vähemmässä määrin munuaisissa, sydämessä ja luustolihaksissa esiintyvä entsyymi. Maksasolujen vaurioituminen aiheuttaa tämän entsyymin vapautumisen verenkiertoon. Huomattavan korkeita ALAT-arvoja esiintyy hepatiittien ja maksasolujen tuhoutumisen seurauksena. Kohtalaisen korkeita arvoja aiheuttaa muun muassa maksan rasvoittuminen sekä tiettyjen lääkkeiden käyttö.
Tyreotropiinin mittaus (S-TSH)
Tyreotropiini eli TSH (thyroid stimulating hormone) on aivolisäkkeen erittämä hormoni. TSH:n tehtävä on säädellä kilpirauhasta tuottamaan elimistölle sopiva määrä kilpirauhashormonia eli tyroksiinia. Tyroksiini osallistuu aineenvaihdunnan säätelyyn. Mikäli kilpirauhasen toiminta on alentunut, TSH:n arvo kohoaa. Tällöin puhutaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Aivolisäke yrittää yllyttää kilpirauhasta tuottamaan tarvittavan määrän tyroksiinia lisäämällä TSH:n tuotantoa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat painonnousu, lisääntynyt paleleminen, ihon kuivuminen ja yleinen hidastuminen.
Mikäli kilpirauhasen toiminta on kiihtynyt, puhutaan kilpirauhasen liikatoiminnasta. Tällöin TSH-arvo on matala. Aivolisäke yrittää TSH:n tuotantoa vähentämällä hillitä kilpirauhasen tyroksiinin tuotantoa. Kilpirauhasen liikatoiminnan oireita ovat sydämen tykyttely, lisääntynyt hikoilu, laihtuminen, löysä vatsa ja aktiivisuuden lisääntyminen.
Tyroksiini (S-T4-V)
Vapaa tyroksiini eli T4-V on kilpirauhasen tuottama, veressä kiertävä aktiivinen hormoni. Tyroksiinin tehtävä on olla mukana aineenvaihdunnan säätelyssä ja sen mittaamisella saadaan tietoa kilpirauhasen toiminnasta. Kilpirauhasen toimintahäiriöt aiheuttavat ikäviä yleisoireita, kuten vireystason laskua sekä muutoksia painossa ja vatsan toiminnassa. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa tyroksiinin määrä veressä on pienentynyt ja kilpirauhasen liikatoiminnassa suurentunut. Kilpirauhasen toimintahäiriöitä hoidetaan lääkityksellä. Oireet helpottavat muutamien viikkojen sisällä lääkityksen aloittamisen jälkeen.
Tutkimusten viitearvot näkyvät yksittäisten tutkimuksen kohdalla. Mikäli tutkimustuloksesi poikkeavat viitearvoista tai kaipaat apua tulosten tulkinnassa, suosittelemme varaamaan ajan lääkärin konsultaatioon.
Herkkä CRP (S-hs-CRP)
Herkkä CRP mittaa elimistön matala-asteista tulehdusta. Matala-asteinen tulehdus voi osaltaan edistää sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Koholla oleva arvo voi viitata siihen, että henkilön elintavoissa on korjattavaa tai että henkilöllä on piilevä tulehdus suussa.
D-vitamiinin mittaus (S-D-25)
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön. D-vitamiinia saadaan auringonvalosta, ravinnosta ja vitamiinivalmisteista. D-vitamiinilla on elimistössä useita tärkeitä tehtäviä. Se säätelee satojen geenien toimintaa ja osallistuu normaalin immuunipuolustuksen muodostumiseen. D-vitamiini auttaa mahdollisesti myös tulehdusten ehkäisyssä. D-vitamiini vaikuttaa myös kalsiumin imeytymiseen ja vahvistaa siten luustoa. D-vitamiinin puutos heikentää immuunipuolustustamme ja kalsiumin imeytymistä, mikä voi johtaa osteoporoosiin, osteomalasiaan tai riisitautiin.
Kreatiniini (S-Krea)
Kreatiniini kuvaa munuaisten toimintaa. Munuaisten toimintaa voivat häiritä monet tekijät, kuten diabetes, verenpainetauti, tulehdukset ja lääkkeet. Tämän vuoksi kreatiniinimittausta tarvitaan useiden sairauksien ja lääkityksen seurannan osana. Matalat arvot eivät yleensä ole poikkeavia. Koholla olevat arvot viittaavat munuaisten toimintahäiriöön.
Ferritiinin mittaus (S-Ferrit)
Ferritiini on elimistön raudan varastoitumismuoto, jonka pitoisuutta veressä pidetään rautavarastojen mittarina. Jos varastorauta eli ferritiini laskee alle viitearvojen, kyseessä on raudanpuute. Raudanpuutteen yleisimpiä oireita ovat väsymys ja suorituskyvyn lasku.
Hyvinvoinnin verkkovalmennus
Hyvinvoinnin verkkovalmennus on Terveystalon lääkärien, fysioterapeuttien, ravitsemusterapeuttien ja psykologien laatima valmennusohjelma. Valmennus sisältää aktiivisuuden, unen ja mielen sekä ravitsemuksen viikko-ohjelmat. Niiden ohjaamana ja motivoimana voit tehdä pieniä tai isoja muutoksia elintapoihisi.