Tietopaketti
Voisiko oireidesi taustalla olla PMOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä?
30.10.2026PMOS (polyendokriininen metabolinen munasarjaoireyhtymä, aiemmin PCOS) on yleinen hormonaalinen ja aineenvaihdunnallinen oireyhtymä. Oireet ovat yksilöllisiä ja voivat muuttua eri elämänvaiheissa. PMOS voi vaikuttaa esimerkiksi kuukautiskiertoon, hormonitoimintaan, aineenvaihduntaan ja hedelmällisyyteen.
PMOS-laboratoriopaketti auttaa selvittämään hormonitoimintaan ja aineenvaihduntaan liittyviä tekijöitä, kun oireiden taustalla epäillään PMOS:ää (aiemmin PCOS). Paketti sisältää 11 laboratoriotutkimusta, joilla arvioidaan muun muassa mieshormonivaikutusta, munasarjojen ja kilpirauhasen toimintaa sekä aineenvaihdunnan terveyttä.
Tutkimukset auttavat arvioimaan, voivatko oireet liittyä PMOS-oireyhtymään tai hormonitasapainon ja aineenvaihdunnan muutoksiin.
Sisällysluettelo
PMOS eli polyendokriininen metabolinen munasarjaoireyhtymä
PMOS eli polyendokriininen metabolinen munasarjaoireyhtymä on yleinen hormonaalinen ja aineenvaihdunnallinen oireyhtymä. Aiemmin siitä käytettiin nimeä PCOS eli polykystinen munasarjaoireyhtymä. PMOS ja PCOS tarkoittavat samaa oireyhtymää. Uusi nimi kuvaa paremmin sitä, että kyse ei ole vain munasarjoista, vaan PMOS voi vaikuttaa laaja-alaisesti esimerkiksi hormonitoimintaan, kuukautiskiertoon, aineenvaihduntaan ja hedelmällisyyteen.
PMOS:n oireet ovat vaihtelevat yksilöllisesti ja voivat muuttua eri elämänvaiheissa. Tavallisia oireita ovat epäsäännölliset tai pois jäävät kuukautiset, lisääntynyt karvankasvu ja akne. Osalla esiintyy myös painonhallinnan haasteita tai vaikeutta tulla raskaaksi.
PMOS on pitkäaikainen tila, mutta sen oireita voidaan hoitaa. Hoito ja seuranta suunnitellaan yksilöllisesti oireiden, elämäntilanteen ja mahdollisen raskaushaaveen mukaan.
Mitkä ovat PMOS:n oireet?
PMOS:n oireet voivat ilmetä hyvin eri tavoin ja muuttua elämän eri vaiheissa. Oireet alkavat usein jo nuoruudessa, mutta niiden voimakkuus voi vaihdella ajan myötä. Kaikilla ei ole samoja oireita.
Tyypillisiä PMOS:aan liittyviä oireita ovat:
- epäsäännölliset tai pois jäävät kuukautiset
- lisääntynyt karvankasvu kasvoilla tai vartalolla
- akne ja ihon rasvoittuminen
- ovulaatiohäiriöt ja vaikeus tulla raskaaksi
- aineenvaihduntaan liittyvät muutokset
- osalla painonhallinnan haasteet
Aikuisella PMOS:aan liittyvään ovulaatiohäiriöön voi viitata yli 35 päivää kestävä kuukautiskierto tai se, että kuukautisia on alle kahdeksan kertaa vuodessa.
PMOS:aan liittyvä lisääntynyt mieshormonivaikutus voi näkyä esimerkiksi tummien ihokarvojen kasvuna kasvoilla tai vartalolla. Myös akneaa ja ihon rasvoittumista voi esiintyä. Akne ei kuitenkaan yksin ole yhtä vahva merkki lisääntyneestä mieshormonivaikutuksesta kuin selkeä liikakarvoitus.
Miten PMOS todetaan?
PMOS-diagnoosi perustuu oireiden, kuukautiskierron ja tutkimustulosten kokonaisarvioon. PMOS:aa ei voida todeta yksittäisen oireen, verikokeen tai ultraäänitutkimuksen perusteella.
Aikuisella PMOS voidaan todeta, kun vähintään kaksi seuraavista kolmesta piirteestä täyttyy ja muut samankaltaisia oireita aiheuttavat syyt on suljettu pois:
- ovulaatiohäiriö, joka näkyy usein epäsäännöllisinä tai pois jäävinä kuukautisina
- lisääntynyt mieshormonivaikutus, joka voidaan todeta esimerkiksi liikakarvoituksena tai laboratoriotutkimuksissa kohonneena androgeenitasona
- munasarjojen monirakkulainen rakenne ultraäänitutkimuksessa tai aikuisella kohonnut AMH-arvo
Jos kuukautiskierto on epäsäännöllinen ja lisäksi todetaan lisääntynyt mieshormonivaikutus, ultraäänitutkimusta tai AMH-määritystä ei välttämättä tarvita diagnoosin tekemiseen. Toisaalta pelkkä munasarjojen monirakkulainen rakenne ei tarkoita, että henkilöllä olisi PMOS.
PMOS:n toteaminen nuorella
Nuorilla PMOS: diagnosoinnissa tarvitaan erityistä harkintaa, sillä kuukautiskierron epäsäännöllisyys ja esimerkiksi akne voivat kuulua myös normaaliin murrosiän kehitykseen.
Nuorella diagnoosi edellyttää sekä ovulaatiohäiriötä että lisääntynyttä mieshormonivaikutusta. Ultraäänitutkimusta tai AMH-arvoa ei käytetä nuorten PMOS:n toteamiseen samalla tavalla kuin aikuisilla.
Mitä laboratoriotutkimuksilla voidaan selvittää?
Laboratoriotutkimukset voivat tukea PMOS:n arviointia. Niiden avulla voidaan arvioida esimerkiksi hormonitoimintaa ja aineenvaihduntaa sekä tunnistaa muita mahdollisia kuukautiskierron häiriöiden taustalla olevia syitä.
Yksittäinen laboratoriotulos ei kuitenkaan vahvista tai sulje pois PMOS:aa, vaan tuloksia tulkitaan yhdessä oireiden, kuukautiskierron ja muiden tutkimusten kanssa.
PMOS-laboratoriopaketti sisältää tutkimuksia, joiden avulla voidaan arvioida hormonitoimintaa ja aineenvaihdunnan tilaa sekä selvittää muita oireiden mahdollisia syitä.
Hormonitutkimuksilla, kuten testosteroni- ja SHBG-mittauksilla, voidaan arvioida PMOS:aan liittyvää lisääntynyttä mieshormonivaikutusta. AMH-arvo puolestaan voi aikuisella tukea PMOS:n kokonaisarviota. Koska PMOS:aan voi liittyä myös aineenvaihdunnallisia muutoksia, paketissa arvioidaan verensokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa. Lisäksi tutkimukset voivat auttaa selvittämään muita oireiden mahdollisia syitä, kuten kilpirauhasen toimintahäiriötä
Hormonaalinen ehkäisy voi vaikuttaa hormonitutkimusten tuloksiin, joten käytössä oleva hormonaalinen lääkitys on tärkeää huomioida tuloksia tulkittaessa.
Miten PMOS vaikuttaa hedelmällisyyteen?
PMOS voi aiheuttaa ovulaatiohäiriöitä ja siten vaikeuttaa tai hidastaa raskaaksi tulemista. Moni PMOS:aa sairastava tulee kuitenkin raskaaksi luonnollisesti.
AMH-arvoa voidaan käyttää aikuisella osana PMOS:n kokonaisarviota, mutta se ei yksin kerro mahdollisuudesta tulla raskaaksi. AMH-arvon tulkintaan vaikuttavat muun muassa ikä ja hormonaalisen ehkäisyn käyttö
Jos ovulaatio ei tapahdu säännöllisesti, sitä voidaan tarvittaessa edistää lääkehoidolla. PMOS:aan liittyvään ovulaatiohäiriöön on olemassa tehokkaita hoitoja.
Jos raskaus ei ala vuoden yrittämisen jälkeen, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Tutkimuksiin on hyvä hakeutua jo aikaisemmin, jos kuukautiset ovat hyvin epäsäännölliset tai jäävät kokonaan pois.
PMOS:aan liittyy myös suurentunut hyperglykemian ja joidenkin raskauskomplikaatioiden riski. Siksi glukoosiaineenvaihdunnan arviointi on tärkeää myös raskautta suunniteltaessa ja raskauden aikana.
Miten PMOS:aa hoidetaan?
PMOS:n hoito suunnitellaan yksilöllisesti oireiden, elämäntilanteen ja mahdollisen raskaushaaveen mukaan. Hoidon tavoitteena voi olla esimerkiksi kuukautiskierron säännöllistäminen, aknen tai liikakarvoituksen hoitaminen, aineenvaihdunnan tukeminen tai raskaaksi tulemisen edistäminen.
Tarvittaessa hoidossa voidaan käyttää lääkitystä. Kun raskaus ei ole ajankohtainen, epäsäännöllisiä kuukautisia ja liikakarvoitusta voidaan hoitaa esimerkiksi hormonaalisella ehkäisyllä. Jos PMOS:aan liittyy aineenvaihdunnan häiriöitä, hoidossa voidaan käyttää metformiinia. Jos raskaus on ajankohtainen eikä ovulaatio tapahdu säännöllisesti, ovulaatiota voidaan tarvittaessa edistää lääkehoidolla. Lääkitys valitaan aina yksilöllisesti.
Elintavat ovat tärkeä osa PMOS:n hoitoa
Terveelliset elintavat tukevat PMOS:n hoitoa ja kokonaisterveyttä. Säännöllisestä liikunnasta, monipuolisesta ruokavaliosta, riittävästä unesta ja tupakoimattomuudesta on hyötyä myös normaalipainoisille. Elintapamuutoksista voidaan saada terveyshyötyjä myös ilman painonlaskua.
PMOS:aan ei ole yhtä tiettyä ruokavaliota, jonka olisi osoitettu olevan muita parempi. Tärkeintä on monipuolinen ja omaan arkeen sopiva ruokavalio, jota on mahdollista noudattaa pitkäjänteisesti. Ruokavaliossa kannattaa suosia esimerkiksi kasviksia, hedelmiä ja marjoja, kuitupitoisia täysjyväviljatuotteita sekä pehmeitä rasvoja. Myös säännöllinen ruokailurytmi tukee hyvinvointia.
Jos painonhallinta on ajankohtaista, tavoitteet kannattaa asettaa yksilöllisesti.
PMOS ja pitkäaikainen terveys
PMOS voi vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin monin tavoin myös pitkällä aikavälillä. Oireyhtymään liittyy suurentunut tyypin 2 diabeteksen riski painosta riippumatta. Siksi glukoosiaineenvaihduntaa on hyvä arvioida PMOS-diagnoosin yhteydessä ja myöhemmin yksilöllisen tarpeen mukaan. Myös veren rasva-arvoja ja verenpainetta voidaan seurata osana kokonaisterveyden arviointia. PMOS:aan voi lisäksi liittyä uniapneaa.
Jos kuukautiset jäävät pitkäksi aikaa pois, kohdun limakalvo voi paksuuntua. PMOS:aan liittyy suurentunut kohdun limakalvon liikakasvun ja kohdun limakalvon syövän riski, vaikka absoluuttinen syöpäriski on pieni. Siksi kohdun limakalvon suojasta on tärkeää huolehtia, jos kuukautiset jäävät pitkäksi aikaa pois.
PMOS voi vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin. Siihen liittyy tavallista enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta, ja oireyhtymä voi vaikuttaa myös kehonkuvaan, syömiseen ja elämänlaatuun. Jos mieliala, jaksaminen, kehonkuva tai syömiseen liittyvät ajatukset aiheuttavat huolta, niistä kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Milloin lääkäriin?
Gynekologin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos kuukautiskierron häiriöt tai muut PMOS:aan mahdollisesti liittyvät oireet haittaavat arkea tai aiheuttavat huolta.
Tutkimuksiin on hyvä hakeutua erityisesti, jos:
- kuukautiset ovat toistuvasti epäsäännölliset tai jäävät pois
- lisääntynyt karvankasvu, akne tai muut oireet ovat häiritseviä tai pahenevat selvästi
- painonhallinta on haastavaa
- karvankasvu tai muut mieshormonivaikutukseen viittaavat oireet lisääntyvät nopeasti
- raskauden alkaminen viivästyy
- aineenvaihduntaan tai muuhun terveyteen liittyy huolia.
Nopeasti kehittyvät tai poikkeuksellisen voimakkaat mieshormonivaikutukseen viittaavat oireet on hyvä tutkia lääkärissä, sillä niiden taustalla voi olla myös muita hormonaalisia syitä.
Usein kysyttyä PMOS:sta
Mitä eroa on PMOS:lla ja PCOS:lla?
PMOS ja PCOS tarkoittavat samaa oireyhtymää. PMOS on uudempi nimi, joka kuvaa paremmin oireyhtymän vaikutuksia hormonitoimintaan, aineenvaihduntaan ja munasarjojen toimintaan.
Mistä voi tietää, onko minulla PMOS?
Mistä voi tietää, onko minulla PMOS?PMOS:aan voi liittyä esimerkiksi epäsäännöllisiä tai pois jääviä kuukautisia, lisääntynyttä karvankasvua, aknea ja ovulaatiohäiriöitä. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti, eikä PMOS:aa voida todeta yhden oireen perusteella. Diagnoosi perustuu oireiden, kuukautiskierron ja tutkimustulosten kokonaisarvioon.
Voiko PMOS:n todeta verikokeella?
Verikokeet voivat tukea PMOS:n arviointia ja antaa tietoa hormonitoiminnasta ja aineenvaihdunnasta. Diagnoosia ei kuitenkaan voida tehdä tai sulkea pois pelkkien verikokeiden perusteella.
Tarvitaanko PMOS:n toteamiseen aina ultraäänitutkimus?
Ei välttämättä. Jos aikuisella todetaan sekä ovulaatiohäiriö että lisääntynyt mieshormonivaikutus, ultraäänitutkimusta tai AMH-määritystä ei välttämättä tarvita diagnoosin tekemiseen. AMH-tutkimusta voidaan käyttää aikuisilla myös osana PMOS:n diagnostisista kokonaisarviota.
Miten PMOS vaikuttaa raskaaksi tulemiseen?
PMOS voi häiritä ovulaatiota ja siten hidastaa raskaaksi tulemista. Moni PMOS:aa sairasta tulee kuitenkin raskaaksi luonnollisesti, ja ovulaatiohäiriöön on olemassa tehokkaita hoitoja.
Voiko PMOS olla normaalipainoisella?
Kyllä. PMOS:aa esiintyy kaiken kokoisilla ihmisillä, eikä ylipaino kuulu PMOS:n diagnostisiin kriteereihin.
Millaisia vaikutuksia PMOS:lla voi olla mielialaan?
PMOS:aan liittyy tavallista enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta, ja oireyhtymä voi vaikuttaa myös kehonkuvaan ja elämänlaatuun. Myös psyykkinen hyvinvointi on tärkeä osa PMOS:n hoitoa
Voiko PMOS parantua?
PMOS on pitkäaikainen tila, mutta oireet voivat muuttua ja lievittyä elämän aikana. Oireita voidaan hoitaa elintavoilla, tarvittaessa lääkityksellä ja yksilöllisellä seurannalla.
Miten PMOS voi vaikuttaa terveyteen pitkällä aikavälillä?
Kyllä. PMOS:aan liittyy suurentunut tyypin 2 diabeteksen riski painosta riippumatta, ja siihen voi liittyä myös muutoksia veren rasva-arvoissa ja verenpaineessa. Jos kuukautiset jäävät pitkäksi aikaa pois, myös kohdun limakalvon terveydestä on tärkeää huolehtia.
Asiantuntijat
