Raskautta suunnittelevan laaja paketti

Perusverenkuva (B-PVK+T) on yleisesti käytetty tutkimus, jolla saadaan yleiskuva verisoluista ja hemoglobiinista. Perusverenkuva sisältää useita osatutkimuksia, joilla mitataan veren hemoglobiinipitoisuus ja lasketaan verisolut; valkosolut (leukosyytit), punasolut (erytrosyytit) ja verihiutaleet (trombosyytit). Tutkimusta käytetään selvittämään verenkuvan muutoksia eri tautitilojen, kuten anemian, tulehdusten ja kroonisten tautien yhteydessä.

Ferritiini on elimistön raudan varastoitumismuoto, jonka pitoisuutta veressä pidetään rautavarastojen mittarina. Jos varastorauta eli ferritiini laskee alle viitearvojen, kyseessä on raudanpuute. Raudanpuutteen yleisimpiä oireita ovat väsymys ja suorituskyvyn lasku.

Tyreotropiini eli TSH (thyroid stimulating hormone) on aivolisäkkeen erittämä hormoni. TSH:n tehtävä on säädellä kilpirauhasta tuottamaan elimistölle sopiva määrä kilpirauhashormonia eli tyroksiinia. Tyroksiini osallistuu aineenvaihdunnan säätelyyn. Mikäli kilpirauhasen toiminta on alentunut, TSH:n arvo kohoaa. Tällöin puhutaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Aivolisäke yrittää yllyttää kilpirauhasta tuottamaan tarvittavan määrän tyroksiinia lisäämällä TSH:n tuotantoa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat painonnousu, lisääntynyt paleleminen, ihon kuivuminen ja yleinen hidastuminen.

Mikäli kilpirauhasen toiminta on kiihtynyt, puhutaan kilpirauhasen liikatoiminnasta. Tällöin TSH-arvo on matala. Aivolisäke yrittää TSH:n tuotantoa vähentämällä hillitä kilpirauhasen tyroksiinin tuotantoa. Kilpirauhasen liikatoiminnan oireita ovat sydämen tykyttely, lisääntynyt hikoilu, laihtuminen, löysä vatsa ja aktiivisuuden lisääntyminen.

Vapaa tyroksiini eli T4-V on kilpirauhasen tuottama, veressä kiertävä aktiivinen hormoni. Tyroksiinin tehtävä on olla mukana aineenvaihdunnan säätelyssä ja sen mittaamisella saadaan tietoa kilpirauhasen toiminnasta. Kilpirauhasen toimintahäiriöt aiheuttavat ikäviä yleisoireita, kuten vireystason laskua sekä muutoksia painossa ja vatsan toiminnassa. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa tyroksiinin määrä veressä on pienentynyt ja kilpirauhasen liikatoiminnassa suurentunut. Kilpirauhasen toimintahäiriöitä hoidetaan lääkityksellä. Oireet helpottavat muutamien viikkojen sisällä lääkityksen aloittamisen jälkeen.

Tutkimusten viitearvot näkyvät yksittäisten tutkimuksen kohdalla. Mikäli tutkimustuloksesi poikkeavat viitearvoista tai kaipaat apua tulosten tulkinnassa, suosittelemme varaamaan ajan lääkärin konsultaatioon.

ALAT eli alaniiniaminotransferaasi on pääasiassa maksasoluissa ja vähemmässä määrin munuaisissa, sydämessä ja luustolihaksissa esiintyvä entsyymi. Maksasolujen vaurioituminen aiheuttaa tämän entsyymin vapautumisen verenkiertoon. Huomattavan korkeita ALAT-arvoja esiintyy hepatiittien ja maksasolujen tuhoutumisen seurauksena. Kohtalaisen korkeita arvoja aiheuttaa muun muassa maksan rasvoittuminen sekä tiettyjen lääkkeiden käyttö.

Herkkä CRP mittaa elimistön matala-asteista tulehdusta. Matala-asteinen tulehdus voi osaltaan edistää sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Koholla oleva arvo voi viitata siihen, että henkilön elintavoissa on korjattavaa tai että henkilöllä on piilevä tulehdus suussa.

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön. D-vitamiinia saadaan auringonvalosta, ravinnosta ja vitamiinivalmisteista. D-vitamiinilla on elimistössä useita tärkeitä tehtäviä. Se säätelee satojen geenien toimintaa ja osallistuu normaalin immuunipuolustuksen muodostumiseen. D-vitamiini auttaa mahdollisesti myös tulehdusten ehkäisyssä. D-vitamiini vaikuttaa myös kalsiumin imeytymiseen ja vahvistaa siten luustoa. D-vitamiinin puutos heikentää immuunipuolustustamme ja kalsiumin imeytymistä, mikä voi johtaa osteoporoosiin, osteomalasiaan tai riisitautiin.

Folaatti on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, joka on elimistölle välttämätön. Riittämätön folaatin saanti on melko tavallista sekä miehillä että naisilla. Folaatin puute aiheuttaa anemiaa ja väsymystä. Folaatin puute vaikuttaa aivohermosolujen väliseen viestintään lisäten sekä muistisairauden että kuoleman riskiä. Puutostiloja voivat aiheuttaa esim. erilaiset imeytymishäiriöt kuten suolistosairaudet, monet tavanomaiset lääkkeet ja ehkäisyvalmisteet, puutteellinen ravitsemus, raskaus, keskosuus ja syöpäsairaudet. Matalia tasoja havaitaan myös mm. ikäihmisillä.

Pienentynyt folaatti-pitoisuus kertoo elimistön folaatin puutteesta. Tämä voi johtua esimerkiksi riittämättömästä ravinnosta (esim. iäkkäät tai heikkokuntoiset), suoliston imeytymishäiriöistä (mm. keliakia, Crohnin tauti, ohutsuolen leikkaukset) tai lisääntyneestä tarpeesta (raskaus, verisairaudet, krooniset tulehdukset, maksasairaudet). Myös monet lääkkeet voivat aiheuttaa folaatin puutetta.

Anti-Muller-hormoni (AMH) on hormoni, jota tuotetaan naisen munasarjoissa. AMH on tärkeä indikaattori naisen munasarjojen varannosta ja hedelmällisyydestä, sillä sen määrä veressä voi kertoa, kuinka monta munasolua on jäljellä munasarjoissa (munasolujen reservi). AMH-hormonin tasot voivat antaa tietoa naisen hedelmällisyydestä, erityisesti iän ja munasarjojen toiminnan osalta.