Herkkä CRP (S-hs-CRP)
Herkkä CRP on tutkimus, joka tunnistaa elimistön matala-asteisen tulehduksen. Vain lievästikin nousseen herkän CRP -arvon on osoitettu liittyvän kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Paikallinen, piilevä tulehdus voi vaurioittaa verisuonten seinämiä ja näin altistaa sydäntapahtumille, kuten sydänkohtauksille.
Perusverenkuva (B-PVK+T)
Perusverenkuva (B-PVK+T) on yleisesti käytetty tutkimus, jolla saadaan yleiskuva verisoluista ja hemoglobiinista. Perusverenkuva sisältää useita osatutkimuksia, joilla mitataan veren hemoglobiinipitoisuus ja lasketaan verisolut; valkosolut (leukosyytit), punasolut (erytrosyytit) ja verihiutaleet (trombosyytit).
Ferritiinin mittaus (S-Ferrit)
Ferritiini on elimistön raudan varastoproteiini, jonka pitoisuutta veressä pidetään rautavarastojen mittarina. Ferritiini onkin hyvä mittari raudanpuutteen arvioimisessa, sillä matala ferritiini viittaa poikkeuksetta raudanpuutteeseen. S-Ferrit on verikoe, joka ei vaadi ennakkovalmistautumista, kuten paastoa.
Paastoverensokeri (fP-Gluk)
Verensokerimittauksella saadaan tietoa sen hetkisestä veren glukoosipitoisuudesta. Paaston jälkeen mitattava verensokeriarvo tutkitaan yleensä silloin, kun halutaan selvittää, sairastaako potilas mahdollisesti diabetesta.
Kreatiinikinaasi (S-CK)
CK eli kreatiinikinaasi on entsyymi, jota vapautuu pääasiassa lihaskudoksesta. Kreatiinikinaasitutkimusta käytetään luustolihasten sairauksien diagnostiikassa sekä fyysisen rasituksen seurannassa. Kohonneita arvoja tavataan lihasten surkastumisen tai rappeuman sekä lihastulehdusten ja -traumojen yhteydessä.
Urea (fS-Urea)
Mittauksella seurataan ja arvioidaan munuaisten toimintaa. Monet munuaisten sairaudet vaikuttavat urean pitoisuuteen veressä.
Kalsiumtaso (S -Ca-Albk, S -Ca, S -Alb)
Kalsium on yksi veren tärkeistä alkuaineista ja välttämätön monissa aineenvaihdunnan reaktioissa. Nämä reaktiot voivat kuitenkin toimia kunnolla vain silloin, kun veren kalsiumpitoisuus on sopiva. Tämän vuoksi elimistö säätelee veren kalsiumpitoisuutta tarkasti. Säätelystä huolehtivat lisäkilpirauhashormoni sekä D-vitamiini, jonka riittävä saanti on välttämätöntä, jotta kalsiumin imeytyminen onnistuu normaalisti. Laajassa laboratoriopaketissa mitataan vain naisilta.
Magnesiumtaso (S-Mg)
Magnesium on välttämätön kivennäisaine, jota tarvitaan monissa elimistön kriittisissä toiminnoissa, kuten luuston rakentamisessa, entsyymien toiminnassa, solujen välisessä viestinnässä, aineenvaihdunnassa sekä hermoston ja lihasten normaalissa toiminnassa. Perusterveillä ihmisillä monipuolinen ruokavalio on riittävä varmistamaan magnesiumin päivittäisen suositellun saantimäärän.
D-vitamiinin mittaus (S-D-25)
Lähes kaikki kudokset tarvitsevat D-vitamiinia, joka on erittäin tärkeää elimistön toiminnalle, erityisesti luuston kehitykselle. D-vitamiinin määritystä käytetään yleisimmin epäiltäessä D-vitamiinin puutosta tai selviteltäessä kalsiumin aineenvaihdunnan häiriöitä. S-D-25 on verikoe, joka ei vaadi ennakkovalmistautumista, kuten paastoa.
Glomerulussuodosnopeus (Pt-GFRe)
Glomerulussuodosnopeus (GFRe) on laskennallinen suure, jolla arvioidaan munuaisten toimintaa. Tuloksessa huomioidaan potilaan kreatiniinitulos, ikä ja sukupuoli. Yleensä tutkimusta käytetään munuaisten kroonisen vajaatoiminnan arviointiin.
Kreatiniini (S-Krea)
Munuaisia ja niiden toimintaa voidaan tutkia mittaamalla verestä aineita, jotka erittyvät munuaisten kautta pois. Jos erittyminen on häiriintynyt, aineen määrä veressä suurenee. Yleisimmin tarkoitukseen käytetään kreatiniinin mittausta, jolla voidaan arvioida munuaisten toimintaa.
Kokonaiskolesteroli (S -Kol)
Kolesterolia syntyy elimistössä, mutta osa siitä saadaan ravinnon mukana. Kolesterolin määrä nousee runsaasti eläinrasvoja sisältävän ravinnon vaikutuksesta. Kohonnut kolesteroliarvo on merkittävä valtimotaudin riskitekijä, jolloin vaara sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen suurenee. Kolesterolin kohdalla käytetään tavanomaisten viitearvojen sijaan tavoitearvoja. Kokonaiskolesterolin tavoitearvo on alle 5,0 mmol/l (millimoolia litrassa).
Maksakoe (S-ALAT)
Maksakoe (S-ALAT) eli alaniiniaminotransferaasi on erityisesti maksasoluissa, mutta pienempinä pitoisuuksina myös useissa muissa kudoksissa (lihakset, munuaiset, keuhkot ja sydän) esiintyvä entsyymi. Verestä tehtävä ALAT-pitoisuuden määritys on ensisijainen maksasoluvaurion tai -tulehduksen seulontatutkimus.
