Perusverenkuva (B-PVK+T)
Perusverenkuva (B-PVK+T) on yleisesti käytetty tutkimus, jolla saadaan yleiskuva verisoluista ja hemoglobiinista. Perusverenkuva sisältää useita osatutkimuksia, joilla mitataan veren hemoglobiinipitoisuus ja lasketaan verisolut; valkosolut (leukosyytit), punasolut (erytrosyytit) ja verihiutaleet (trombosyytit).
Tulehdusarvo (S-CRP)
C-reaktiivinen proteiini eli CRP on maksasolujen tuottama valkuaisaine, jonka määrä kasvaa huomattavasti monenlaisissa tulehduksissa ja kudosvaurioissa. CRP:n määrä suurenee jo 6–12 tunnissa tulehduksen alusta, mikä tekee siitä käyttökelpoisen tulehduskokeen.
Kolesterolin mittaus (S-Lipidit)
Kolesterolipaketti eli Lipidit on rasvatutkimuspaketti, jolla mitataan kokonaiskolesterolin (Kol), HDL-kolesterolin (ns. hyvä kolesteroli), LDL-kolesterolin (ns. huono kolesteroli) sekä triglyseridien (Trigly) määrää veressä.
Tyroksiini (S-T4-V)
Kilpirauhasen liikatoiminnassa (hypertyreoosissa) S-T4-V arvo nousee ja vajaatoiminnassa (hypotyreoosissa) arvo laskee.
Tyreotropiinin mittaus (S-TSH)
Kilpirauhasen liikatoiminnassa (hypertyreoosissa) S-TSH arvo laskee ja vajaatoiminnassa (hypotyreoosissa) arvo nousee.
Pitkäaikainen verensokeri (B -HbA1c)
Verensokerin pitkäaikaisseurantatutkimus (HbA1c) kuvaa kehon yleistä sokeritasoa viimeisten kuukausien aikana. Veressä oleva sokeri sitoutuu hiljalleen punasolujen hemoglobiiniin. Tätä sokeria sisältävää hemoglobiinia kutsutaan pitkäksi sokeriksi, virallisesti HbA1c:ksi. Mitä enemmän veressä on sokeria, sitä enemmän sitä sitoutuu hemoglobiiniin. Siksi HbA1c-arvo suurenee sokeritautia eli diabetesta sairastavalla.
Glomerulussuodosnopeus (Pt-GFRe)
Glomerulussuodosnopeus (GFRe) on laskennallinen suure, jolla arvioidaan munuaisten toimintaa. Tuloksessa huomioidaan potilaan kreatiniinitulos, ikä ja sukupuoli. Yleensä tutkimusta käytetään munuaisten kroonisen vajaatoiminnan arviointiin.
Maksan toiminta (S-AFOS)
Maksakoe sekä Maksa- ja luustokoe. Kaksi testiä, jotka kuvaavat maksan ja sapen toimintakykyä.
Kalsiumtaso (fS-Ca)
Kalsium on yksi veren tärkeistä alkuaineista ja välttämätön monissa aineenvaihdunnan reaktioissa. Nämä reaktiot voivat kuitenkin toimia kunnolla vain silloin, kun veren kalsiumpitoisuus on sopiva. Tämän vuoksi elimistö säätelee veren kalsiumpitoisuutta tarkasti. Säätelystä huolehtivat lisäkilpirauhashormoni sekä D-vitamiini, jonka riittävä saanti on välttämätöntä, jotta kalsiumin imeytyminen onnistuu normaalisti.
Ferritiinin mittaus (S-Ferrit)
Ferritiini on elimistön raudan varastoproteiini, jonka pitoisuutta veressä pidetään rautavarastojen mittarina. Ferritiini onkin hyvä mittari raudanpuutteen arvioimisessa, sillä matala ferritiini viittaa poikkeuksetta raudanpuutteeseen. S-Ferrit on verikoe, joka ei vaadi ennakkovalmistautumista, kuten paastoa.
Lasko eli senkka (B-La)
Lasko kertoo veren punasolujen laskeutumisnopeuden potilaan plasmassa yhden tunnin aikana. Punasolujen laskeutumisnopeus kasvaa tulehduksellisten sairauksien yhteydessä. Tulehdusten yhteydessä akuutin vaiheen proteiinien pitoisuus verenkierrossa nousee, mikä saa aikaan suurentuneen punasolujen laskeutumisnopeuden. Tulehdustilan lisäksi laskon suuruuteen vaikuttavat punasolujen määrä ja muut ominaisuudet. Esimerkiksi anemian yhteydessä laskoarvo voi olla suurentunut.
B12-vitamiini, transkobalamiiniin sitoutunut (S-B12-TC2)
B12-vitamiini toimii elimistössä muun muassa proteiini-, rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnassa. B12-vitamiinia tarvitaan etenkin punasolujen kypsymiseen. B12-vitamiinin puutos voi aiheuttaa anemiaa sekä hermoston oireita. S-B12-TC2 on verikoe, joka ei vaadi ennakkovalmistautumista, kuten paastoa.
D-vitamiinin mittaus (S-D-25)
Lähes kaikki kudokset tarvitsevat D-vitamiinia, joka on erittäin tärkeää elimistön toiminnalle, erityisesti luuston kehitykselle. D-vitamiinin määritystä käytetään yleisimmin epäiltäessä D-vitamiinin puutosta tai selviteltäessä kalsiumin aineenvaihdunnan häiriöitä. S-D-25 on verikoe, joka ei vaadi ennakkovalmistautumista, kuten paastoa.
Terveyden esitietokysely
Terveyden esitietokyselyllä kartoitetaan yleisesti terveydentilaa, sairauksia, elämäntapoja ja riskitekijöitä.
Lääkärin terveystarkastus
Lääkäri käy terveystarkastuksessa läpi laboratoriotutkimuksen tulokset, esitietokyselyn vastaukset, selvittää yleisen terveydentilan ja kartoittaa mahdollisia terveyteen vaikuttavia riskejä. Lisäksi vastaanotolla keskustellaan asiakasta mietityttävistä asioista ja pohditaan keinoja ylläpitää ja parantaa terveydentilaa. Tarkastuksen yhteydessä voidaan sopia seurantatarkastuksesta vuoden kuluttua.
Testosteronin mittaus (S-Testo)
Testosteroni on miesten tärkein sukuhormoni, josta pääosan tuottavat kivekset. Testosteronin puutosta voi esiintyä joidenkin perinnöllisten häiriöiden tai sairauksien seurauksena. Yleisimmät syyt ovat Klinefelterin oireyhtymä, hoitamatta jäänyt piilokives tai muu kiveksen häiriö sekä aivolisäkkeen toiminnan häiriöt.
PSA-testi (S-PSA)
PSA eli prostataspesifinen antigeeni on eturauhassolujen tuottama proteiini, jonka pitoisuus kasvaa muun muassa eturauhasen liikakasvun ja eturauhassyövän yhteydessä. PSA:n pitoisuus mitataan verikokeella. PSA-laboratoriokoe on ainoa keino havaita eturauhassyöpä varhaisessa vaiheessa muuten täysin oireettomana.
Kreatiniini (S-Krea)
Munuaisia ja niiden toimintaa voidaan tutkia mittaamalla verestä aineita, jotka erittyvät munuaisten kautta pois. Jos erittyminen on häiriintynyt, aineen määrä veressä suurenee. Yleisimmin tarkoitukseen käytetään kreatiniinin mittausta, jolla voidaan arvioida munuaisten toimintaa.
