Hedelmällisyys

Naisen hedelmällisyys tarkoittaa kykyä tulla raskaaksi ja se perustuu moniin tekijöihin, kuten munasarjojen terveyteen, munasolujen laatuun sekä hormonitasapainoon. Hedelmällisyyteen vaikuttavat myös elintavat, kuten ravinto, liikunta ja stressi. On tärkeää tunnistaa hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät, jotta mahdollisiin haasteisiin voidaan puuttua ajoissa.

Naisen hedelmällisyyteen vaikuttavat mm. 

• ikä 
• hormonaaliset tekijät 
• paino 
• elintavat & ravitsemus 
• päihteet 
• krooniset sairaudet 
• sukupuolitaudit 
  

Ikä 

Naisen hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä tärkein on ikä. Hedelmällisyys heikkenee naisilla jo 30 ikävuoden jälkeen. 35-vuotiailla ja vanhemmilla naisilla raskauden mahdollisuus on yleensä selvästi heikentynyt. Tämä johtuu siitä, että munasolujen määrä vähenee iän myötä ja niiden laatu heikkenee. Lapsettomuushoidoista ei ole apua ikään liittyvän hedelmättömyyden hoidossa. 

Hormonaaliset tekijät 

Munasarjatoimintaa ja kuukautiskiertoa säätelevät useat eri hormonit, kuten estrogeeni, progesteroni, FSH (follikkelia stimuloiva hormoni) ja LH (luteinisoiva hormoni). Ne säätelevät munasolujen kypsymistä ja ovulaatiota sekä kohdun limakalvon muutoksia kuukautiskierron aikana. 

Säännöllinen kuukautiskierto ja normaali kuukautisvuoto viittaavat siihen, että ovulaatio (munasolun irtoaminen munasarjasta) tapahtuu joka kuukausi. Tällöin raskauden todennäköisyys on hyvä, jos muita hedelmällisyyttä heikentäviä tekijöitä ei ole. Jos kuukautiskierto on poikkeavan pitkä tai vuotoja tulee hyvin harvoin, ovulaatiohäiriö on todennäköinen ja raskauden todennäköisyys pienentynyt. 

Painonhallinta 

Normaali paino on tärkeä naisen hedelmällisyyden kannalta. Liian korkea tai matala paino voi aiheuttaa kuukautis- ja ovulaatiohäiriöitä, jolloin raskaaksi tuleminen vaikeutuu. Normaali painoindeksi on 18,5–25 kg/m2. Painoindeksi, eli BMI (Body Mass Index), on yleisesti käytetty mittari, jonka avulla arvioidaan, onko henkilön paino terveellisellä tasolla suhteessa hänen pituuteensa. Normaali paino, joka saavutetaan tasapainoisen ruokavalion ja säännöllisen liikunnan avulla, voi parantaa hedelmällisyyttä ja lisätä mahdollisuuksia tulla raskaaksi. 

Ylipaino heikentää hedelmällisyyttä ja lisää keskenmenojen sekä raskauskomplikaatioiden riskiä. Ylipainoisilla pienikin, vain 5–10 prosentin painonpudotus vähentää kuukautis- ja ovulaatiohäiriöitä ja lisää raskauden alkamisen mahdollisuutta. Lue lisää painonpudotuksesta.

Liian alhainen paino ja matala rasvakudoksen määrä voivat johtaa ovulaatiohäiriöön ja kuukautisten puuttumiseen. Alipaino voi myös lisätä raskauden aikaisten ongelmien kuten ennenaikaisen synnytyksen ja sikiön kasvun hidastumisen riskiä.

Elintavat ja ravitsemus 

Terveellisillä elämäntavoilla, kuten monipuolisella ravinnolla, liikunnalla ja riittävällä unella voidaan vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi tukevat painonhallintaa ja hedelmällisyyttä. Erityisesti folaatin ja D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää raskautta suunnittelevalle. Kaikille raskautta suunnitteleville suositellaan foolihappoa 0,4 mg päivässä 2–3 kuukauden ajan ennen ehkäisyn pois jättämistä ja raskauden ajan. Foolihappo vähentää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön ja mahdollisesti myös muiden harvinaisten epämuodostumien riskiä. Raskauden ja imetyksen aikana on tärkeä syödä päivittäin 10 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta ympäri vuoden. 

Säännöllinen liikunta auttaa painonhallinnassa ja tukee normaalia hormonitoimintaa. Erittäin intensiivinen urheilu voi kuitenkin häiritä kuukautiskiertoa ja johtaa ovulaatioiden estymiseen, kuukautisten puuttumiseen ja hedelmällisyyden tilapäiseen heikentymiseen. 

Hyvä uni on tärkeää hormonitoiminnan ja hyvinvoinnin kannalta. Unenpuute voi vaikuttaa stressihormonien, kuten kortisolin, eritykseen ja häiritä ovulaatiota. Krooninen univaje voi myös häiritä munasarjojen toimintaa ja kuukautiskiertoa. 

Liiallinen alkoholin käyttö voi heikentää hedelmällisyyttä, sillä se vaikuttaa munasolujen laatuun, hormonitasapainoon ja ovulaatioon. Tupakointi heikentää munasolujen laatua, häiritsee hormonitoimintaa ja lisää keskenmenoriskiä. Se voi myös vaikuttaa munasarjojen varhaiseen vanhenemiseen. Tupakointi voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista ja heikentää hedelmällisyyttä merkittävästi. 

Krooniset sairaudet 

Monet krooniset sairaudet voivat vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen. Kroonisten sairauksien vaikutukset hedelmällisyyteen vaihtelevat sairauden tyypistä ja sen vakavuudesta riippuen. Hedelmällisyyteen vaikuttavat mm. munasarjojen monirakkulatauti (PCOS), endometrioosi, kilpirauhasen toimintahäiriöt, diabetes ja autoimmuunisairaudet. 

Munasarjojen monirakkulatautiin (PCOS) liittyy yleensä pitkä tai puuttuva kuukautiskierto ja ovulaatiohäiriö. Tämä voi tehdä raskaaksi tulemisesta vaikeampaa, sillä ovulaatio on hedelmöittymisen edellytys. Yleensä lapsettomuushoidoilla raskauden todennäköisyys on hyvä. 

Endometrioosi on tila, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella, kuten munasarjoissa, munanjohtimissa tai vatsaontelossa. Lievä endometrioosi ei yleensä heikennä hedelmällisyyttä. Endometrioosikystat munasarjoissa voivat kuitenkin häiritä munasarjojen toimintaa. Vaikeassa endometrioosissa myös krooninen tulehdus ja kiinnikkeet vatsaontelossa voivat estää munasolun kulkeutumisen kohtuun ja hedelmöittymisen. 

Kilpirauhasen normaali toiminta on keskeinen osa hormonitasapainoa. Kilpirauhasen sairaudet voivat häiritä kuukautiskiertoa ja ovulaatiota sekä vaikeuttaa raskauden alkamista. 

• Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) voi hidastaa aineenvaihduntaa ja aiheuttaa epäsäännöllisiä kuukautisia, ovulaatiohäiriöitä ja heikentynyttä hedelmällisyyttä. Hoitamattomana se voi myös lisätä keskenmenon riskiä. 
• Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi) voi aiheuttaa aineenvaihdunnan kiihtymistä, epäsäännöllisiä kuukautisia ja vaikuttaa munasarjojen toimintaan. Sen hoitaminen on tärkeää ennen raskautta. 

Naisen hedelmällisyyttä voidaan tutkia useilla eri tavoilla, riippuen siitä, onko kyseessä yleinen arvio hedelmällisyydestä vai halutaanko tarkemmin selvittää mahdollisia hedelmättömyyden syitä. Tutkimukset voivat sisältää gynekologisen tutkimuksen, ultraäänitutkimuksen munasarjojen toiminnan ja kohdun rakenteen arvioimiseksi sekä verikokeita hormonitasojen selvittämiseksi. 

Verinäytteestä mitatut hormonitasot voivat antaa arvokasta tietoa kuukautishäiriöitä ja lapsettomuuden syitä selviteltäessä. Jos kuukautiskierto on säännöllinen, sitä säätelevien hormonien tasot ovat todennäköisesti normaalit. Jos raskaus ei kuitenkaan ole alkanut vuoden yrittämisen jälkeen, on tärkeä tehdä lisätutkimuksia. Kilpirauhasen toimintakoe on tärkeä ensitutkimus ja sitä täydennetään tarpeen mukaan muilla hormonimäärityksillä. 

Raskautta suunniteltaessa on tärkeää valmistautua fyysisesti, henkisesti ja emotionaalisesti perheen perustamiseen. Omaan hyvinvointiin panostaminen ja terveelliset elämäntavat edistävät raskauden mahdollisuutta. 

Raskauden suunnitteluvaiheessa voidaan perusverikokeiden lisäksi mitata hormonitasoja sekä tutkia sukupuolitautien tai muiden sairauksien mahdollisuutta. Verikokeilla voidaan myös tutkia esimerkiksi foolihapon ja D-vitamiinin pitoisuuksia, ja selvittää näiden riittävää saantia ruokavaliosta tai vitamiinivalmisteista.